Meidän takapihalla tai oikeastaan takavuorella asustelee joukko kissoja. Niitä on kaiken värisiä, kokoisia ja ilmeisesti molempien sukupuolten edustajia, kun pikkukissoja ilmestyy silloin tällöin.

 Pitkin talvea huomasin erään miehen ruokkivan kissoja, miehellä oli aina jotain ruokaa paketissa mukanaan. Miehen kulkiessa vuorella olevia portaita pitkin, kissat kiirehtivät hänen luokseen ja kun mies avasi ruokapakettia, ilmestyi lisää kissoja ja kaikki onnelliset misut, jotka ilmestyivät paikalle saivat herkkuja.

 Eräinä aurinkoisina päivinä olen nähnyt kissojen loikoilevan auringonpaisteessa ikkunamme alla, erittäin onnellisina. Luulin kissojen nauttivan vain auringosta, mutta sitten huomasin että ne olivatkin ruokalevolla, kun naapurin rouva oli jättänyt herkkulautasen ikkunansa alle.

  Tänään ollessani kotosalla aloin kuulemaan kilinää ja kolinaa ulkoa, joten päätin mennä kurkistamaan, mitäs siellä tapahtuu. Eräs rouva seisoi kahden kauppakassin kanssa portailla, kissanruokapurkkia tyhjentäen. Rouva laittoi ruokaa portaiden vieressä olevien pensaiden juureen, jonne jo nälkäisimmät kissat kiiruhtivat. Rouva tyhjensi ehkä viisi purkkia ja lähti nousemaan portaita. Keskitasanteella rouva siirtyi portailta nurmikolle, käveli muutaman metrin vuorenrinnettä ja aloitti uudestaan purkkien tyhjennys operaation.

 Ei nuo meidän kisut taida villejä olla, vaan koko yhteisön yhteisiä lemmikkejä.